Olen kahden lapsen äiti, valokuvaaja ja entinen lasten ja nuorten parissa työskennellyt sairaanhoitaja. Ehkä juuri näiden kokemusten kautta olen oppinut katsomaan elämää hieman eri tavalla. näkemään kauneutta myös niissä hetkissä, jotka eivät ole täydellisiä.

Äitinä tiedän, kuinka nopeasti vuodet kuluvat. Sen, miten eilen pieni käsi mahtui vielä omaan kämmeneen ja kuinka yhtäkkiä huomaan lapsen kasvaneen taas vähän. 

Sairaanhoitajana opin ennen kaikkea ihmisten kohtaamisen merkityksen. Opin kuuntelemaan, olemaan läsnä ja kohtaamaan ihmiset sellaisina kuin he ovat, myös silloin, kun elämä ei mene suunnitelmien mukaan. Uskon, että juuri se näkyy myös tavassani kuvata. Haluan luoda tilanteisiin turvallisen ja kiireettömän tunnelman, jossa ei tarvitse olla mitään muuta kuin oma itsensä.

Tallennan teille nauruja, katseita ja kosketuksia. Pieniä käsiä, sotkuisia hiuksia, jännitystä ennen tärkeää päivää ja sitä ihan tavallista arkea, sillä usein juuri se tavallinen muuttuu myöhemmin kaikkein arvokkaimmaksi.

Haluan, että vuosien päästä voit avata kuvasi ja palata näihin hetkeksi takaisin. Kuvat säilyttävät paljon enemmän kuin sen, miltä näytimme. Parhaimmillaan ne säilyttävät sen, miltä elämä tuntui.

<3 Eveliina